(show all Edition Troy releases)

Joulun kellot -levy on muotoutunut konserttikokonaisuuden pohjalta. Alun perin Helsinki Brass Quartetilta pyydettiin yksittäistä jouluista kirkkokonserttia. Vaskiyhtye tarvitsi solistikseen kantavaäänisen laulajan, ja Jorma Hynninen oli tähän tehtävään luonnollinen valinta. Konsertti oli monin tavoin onnistunut, ja se innoitti Helsinki Brass Quartetia yhdessä Jorma Hynnisen kanssa järjestämään joulukonsertteja kirkoissa eri puolilla Suomea useampana vuonna. 

​

Konserttiohjelmisto on rakentunut siten, että Jorma Hynninen valitsi laulettavakseen hänelle tärkeitä teoksia. Kaikki sovitukset ovat Helsinki Brass Quartetin jäsenten tekemiä. Mukana on tuttuja joululauluja Suomesta ja ulkomailta, mutta myös muutamia harvemmin kuultuja teoksia. Tututkin laulut saavat erilaisen instrumentaation ja sovitusten myötä uudenlaisen tulkinnan ja värityksen. Tyylillinen kirjo on laaja, samoin kuin myös ajallinen ja paikallinen perspektiivi, mikä osaltaan viestii joulun sanoman luonteesta ja sen meitä kaikkia koskettavasta sanomasta.

​

[1] Maa on niin kaunis (säv. Saksassa 1842, san. Bernhard Severin Ingemann, suom. Hilja Haahti) on yksi tunnetuimmista ja lauletuimmista joululauluista. Sävelmää luultiin pitkään keskiaikaiseksi pyhiinvaellushymniksi, mutta ilmeisesti sen taustalla on sleesialainen kansalaulu, jonka pohjalta sävelmä on vuonna 1842 tehty. Tanskalainen kirjailija Berhard Severin Ingemann laati sävelmään tekstin vuonna 1850. Laulun tekstistä välittyy ihmisen pyrkimys ja toive kohti taivasta. Laulua esitetäänkin joskus myös nimellä Toiviotie.

​

Jean Sibelius (1865-1957) sävelsi vuosien 1897-1913 välillä viisi joululaulua, joista neljä Zachris Topeliuksen runoihin ja yhden Wilkku Joukahaisen runoon. [2] On hanget korkeat nietokset op. 1 nro 5 (san. W. Joukahainen) laulussa yhdistyvät talvisen luonnon ja joulun rauha. Kerrotaan myös, että tämä laulu olisi kuulunut tärkeänä osana Ainolan joulun viettoa. [14] En etsi valtaa, loistoa op. 1 nro 4 (san. Zachris Topelius, suom. ei tunneta) tunnettiin aluksi nimellä Joululaulu (Julvisa). Suomenkieliseen virsikirjaan laulu otettiin vuonna 1986 Niilo Rauhalan suomennoksena.

​

Johann Sebastian Bachin orkesterisarjasta nro 3, D-duuri (BWV 1068) osa [3] Air on hyvin tunnettu, ja sitä on varioitu mitä erilaisimmille kokoonpanoille. Orkesterisarja on sävelletty alun perin huilulle, oboelle, patarummuille, jousille sekä basso continuolle, mutta alkusoiton jälkeisessä Air-osassa soittavat vain jouset. 

​

[4] Hoosianna-virsi kuuluu kirkolliseen jouluperinteeseen. Georg Joseph Vogler sävelsi virren vuonna 1795 alun perin kuorolle. Tekstinä on Matteuksen evankeliumin luvusta 21 jae 9. 

​

Sulho Rannan (1901-1960) säveltämä [5] Taas kaikki kauniit muistot (san. Vilho Kojo) kertoo lapsuuden joulun muistoista, joihin kuuluvat keskeisenä joulukirkossa käynti ja matka kirkolle talvisten maisemien halki. Yleisradio on vuodesta 1955 soittanut laulun heti joulurauhanjulistuksen jälkeen, ja laulu liittyy tätä kautta varmasti monen suomalaisen jouluaattoperinteisiin.

​

[6] Panis angelicus -laulun (Enkelten leipää) sanoina on Tuomas Akvinolaisen laatima liturginen messuteksti. Ranskalainen säveltäjä César Franck (1822-1890) sisällytti laulun osaksi teostaan Messe à trois voix op. 12. Alkuperäinen versio on sävelletty tenorille, harpulle, sellolle sekä uruille.

​

Franz Schubert (1797-1828) sävelsi nykyään yleisimmin nimellä [7] Ave Maria (Terve Maria) tunnetun laulunsa Ellens dritter Gesang Op. 52 nro 6 alun perin Sir Walter Scottin saksannettuun runoon. Runossa Ellen on piiloutunut, ja hän rukoilee apua Neitsyt Marialta. Tänä päivänä teosta esitetään kuitenkin eniten latinankielisen Ave Maria -rukouksen sanoilla.

Armas Maasalo (1905-1960) teki pitkän uran Helsingin Johanneksen kirkon kanttorina ja sävelsi paljon kirkkomusiikkia. Harvemmin kuultu, mutta kaunis laulu on [8] Mä kanssa enkelten (san. K. V. Tamminen). Tässä sävellyksessä säveltäjä on yhdistänyt paikoin Enkeli taivaan -jouluvirren melodiaa. Laulu on osa Jouluvesper-teosta. Levyn nimiteos [9] Joulun kellot (san. Helmi Auvinen) on tunnetuimpia Maasalon sävellyksiä.  

​

Otto Kotilaisen (1868-1936) [10] Varpunen jouluaamuna (san. Zachris Topelius) kuullaan levyllä instrumentaaliversiona. Laulun koskettava tarina tytöstä, joka jouluaamuna kohtaa kuolleen veljensä linnun hahmossa välittynee myös ilman laulettuja sanoja.

​

Irving Berlin (1888-1989) oli säveltäjänä itseoppinut eikä hän tuntenut nuotteja, vaan saneli sävellyksensä avustajilleen. [11] White Christmas (Valkea Joulu) on yksi Berlinin tunnetuimmista sävellyksistä. 

​

[12] Nyt riemuiten tänne (Adeste fideles) on hyvä esimerkki siitä, miten laulut kulkevat ympäri maita ja maanosia, ja joskus voi olla vaikea vuosisatojen jälkeen määrittää kenen tekemiä ne olisivat tai missä sävelmiä on ensiksi laulettu. Teosta on ajateltu joskus Händelin sävellykseksi ja joskus se on nimetty portugalilaiseksi sävelmäksi. Yhtenä teoriana on, että sen säveltäjä olisi englantilainen Joseph Francis Wade (1711-1786). Ensimmäinen käsikirjoitus, jossa sävelmä ja sanat esiintyvät on J. F. Waden julkaisema Cantus diversi vuodelta 1751. Alkuperäisen latinankielisen tekstin tekijä ei ole sekään yksiselitteisesti tiedossa. Mahdollisesti sen on laatinut Portugalin kuningas Juhana IV (1603-1656), joka tunnettiin taiteilijoiden suojelijana sekä musikaalisena itsekin. 

​

[13] Arkihuolesi kaikki heitä, jonka Leevi Madetoja (1887-1947) sävelsi Alpo Noposen runoon, muistuttaa joulun viettoon syventymisestä ja siitä kuinka arjen aherruksesta on lupa hellittää. 

​

Adolphe Adamin (1803-1856) [15] Oi jouluyö (san. Placide Cappeau, suom. Kyllikki Solanterä) on vakiintunut osaksi monen suomalaisen jouluperinteitä, muttei teoksen haastavuuden vuoksi useinkaan itse laulettuna vaan nimenomaan konsertissa kuultuna tai levyltä kuunneltuna.

Johanna Eränkö, 2012