|
Duration 10'30"
|
|
First performance on November 28, 2021 in Helsinki, Finland
|
I. Miron
II. Valkea kuulas
III. Nalif
IV. Jaspi
V. Oranie
Programme notes
The title of this work, Under the Apple Tree, is a metaphor that relates the composer’s compositional technique, knowledge and skills to the fruit of an apple tree. This tree must be cared for and nurtured before it can bear fine and delicious apples. The same can be said of the composer’s endeavors. The idea of comparison between fruit and compositions also brings us back to the double meaning of fruit. As Mozart wrote to the front page of his six Haydn string quartets “il frutto di una longa e laboriosa fatica” (the fruits of a long and laborious work), we remember that fruit, here, represent the products and results or even the rewards that await us after we have planted the seeds of hard work. In this piece, each movement is named after a particular breed of apples. Each sort of apple has its unique features, which in this case, have been transformed into musical parameters. One of the compositional devices or parameters used was the association of specific intervals to each movement. In every section, there are two main intervals that are applied in various ways to shape the music.
© Tomi Räisänen, 2003
Le titre de cette composition est une métaphore qui établie le lien entre les fruits du pommier et les outils de composition du compositeur, sa technique, son savoir et ses atouts. Comme un pommier, dont on s’est occupé avec soin et patience, produit d’excellents fruits; il en va de même avec la composition. Par ailleurs, nous ne pouvons faire cette comparaison sans être ramené au sens fituratif du mot fruit. Mozart a inscrit à la première page des six quatuors à cordes de Haydn „ il frutto di una longa e laboriosa fatica” (le fruit d’un travail long et laborieux.) Ici, le fruit est le symbole du résultat ou même de la recompense qui attend celui qui a semé les graines d’un travail acharné. Dans cette pièce, chaque movement porte le nom d’une sorte de pomme. Chaque espèce a certaines caractéristiques de forme, de goût et de couleur, qui sont symbolisé, dans cette pièce, par les divers parameters musicaux. Parmi ces parameètres, notons celui des hauteurs. Chaque section de l’oeuvre présente deux intervalles principaux qui sont utilisés de différentes manières et qui contribuent à l’unicité de la section.
© Tomi Räisänen, 2003 :: Traduction © Caroline Gauthier
Die kurzen Kompositionen der Serie „Omenapuun alla“ (Unter dem Apfelbaum) sind durch ein ähnliches Intervall-Denken verbunden. Jedes Stück hat zwei gewählte Intervalle, die eine Basis für die Organisation der Tonebene bilden. Ein anderer verknüpfender Zug ist eine Art Quasi-Dodekaphonie, die mehr oder weniger in allen Stücken vorkommt. Ich habe die Tonreihe nur mit der Hilfe von zwei Intervallen gebildet, die in jedem Stück vorkommen. Die Verbindung zwischen den verschiedenen Apfelarten ist dadurch verwirklicht, dass die Eigenschaften jeder Art als musikalischer Parameter gekennzeichnet ist. Einige Arten sind anderen verwandt. So kommen auch in Apfelstücken Verwandtschaftsverhältnisse vor.
Der Titel dieser Komposition ist eine Metapher, die eine Verbindung zwischen dem den Früchten des Apfelbaumes und den Arbeitsmitteln des Komponisten, seiner Technik, seinen Kenntnissen und Fähigkeiten herstellt. Den Baum muss man sorgfältig pflegen, so dass er leckere Äpfel trägt. Die Ernte darf nicht zu früh gesammelt werden, sondern die „Apfel-Komposition“ muss ruhig reifen. Die Idee ist nicht neu, denn Mozart hat schon auf die sechs Deckblätter seines Haydn Quartettes geschrieben „il frutto di una longa e laboriosa fatica". Das heißt: Die Früchte der langen und mühsamen Arbeit. Manchmal ist der Komponist in der Situation, dass das Werk sich selbst komponiert und es mehr oder weniger instinktiv entsteht. In diesen seltenen Momenten kann sich der Komponist ganz ruhig unter seinen „Apfelbaum“ setzen und verfolgen, wie die Komposition langsam reif wird. © Tomi Räisänen, 2003
Sävellyssarjan otsikko viittaa vertauskuvaan, jonka mukaan säveltäjä ja hänen sävellystekniikkansa, tietonsa ja taitonsa ovat ikään kuin omenapuu. Puuta pitää hoitaa huolella, jotta se kehittyessään alkaa tuottaa maukkaita omenia, siis sävellyksiä. Satoa ei kuitenkaan saa korjata liian aikaisin, vaan omena-sävellyksen pitää antaa rauhassa kypsyä ja kehittyä. Ajatus ei ole mitenkään uusi, sillä jo Mozart kirjoitti kuuden Haydn-jousikvartettonsa kansilehteen "il frutto di una longa e laboriosa fatica" eli pitkän ja vaivalloisen työn hedelmät. Joskus säveltäjä kuitenkin kohtaa tilanteita, jolloin sävellettävä kappale ikään kuin kirjoittaa itse itseään ja syntyy enemmän tai vähemmän vaistonvaraisesti. Näinä harvinaisina hetkinä säveltäjä voi kaikessa rauhassa istahtaa omenapuunsa alle seuraamaan sävellyksen hidasta kypsymistä.
Omenapuun alla -sarjan lyhyitä sävellyksiä yhdistää samankaltainen intervalliajattelu. Kullekin kappaleelle on valittu kaksi intervallia, jotka muodostavat perustan säveltaso-organisaatiolle. Toinen yhdistävä piirre on eräänlainen kvasidodekafonia, joka ilmenee enemmän tai vähemmän käytettynä kaikissa kappaleissa. Olen muodostanut sävelrivejä käyttäen vain ja ainoastaan kussakin kappaleessa esiintyviä kahta intervallia. Yhteydet eri omenalajikkeisiin on saatu aikaan siten, että jokaisen lajikkeen tietyt ominaispiirteet on muutettu vastaavan kaltaisiksi musiikillisiksi parametreiksi. Jotkut lajikkeet ovat toistensa sukulaisia. Näin ollen myös omenakappaleissa esiintyy sukulaisuussuhteita. © Tomi Räisänen, 2003
Kompositionscykelns namn ”Under the appletree” syftar på en metafor, enligt vilken kompositören och hans kompositionsteknik, hans kunskap och kunnande, är som ett äppelträd. Trädet måste skötas ordentligt, så att det utvecklas och börjar bära frukt, dvs kompositioner. Frukten får ändå inte skördas för tidigt, utan äppelkompositionen måste få mogna i lugn och ro. Tanken är inte ny; redan Mozart skrev på pärmen till sina Haydn- stråkkvartetter ” il frutto di una longa e laboriosa fatica”, dvs ”frukterna av ett långt och anträngande arbete”. Ibland möter kompositören ändå situationer, där kompositionen så att säga komponerar sig själv och föds instinktivt. Under dessa sällsynta stunder kan kompositören sätta sig under sitt äppelträd och iakta hur kompositionen långsamt mognar.
Under äppelträdet- cykelns korta kompositioner innehåller alla en liknande intervalltanke. Varje stycke har tilldelats två intervaller, som fungerar som grund för tonhöjdsorganisationen. Ett annat gemensamt drag är en form av kvasidodekafoni, som uppenbarar sig mer eller mindre i alla kompositionerna. Jag har format tonföljden genom att använda endast de två intervaller, som för varje komposition har utvalts. Kontakten till de olika äppelsorterna har fötts så att egenskaperna hos varje sort, har omformats till en motsvarande musikalisk parameter. Vissa av sorterna är släkt med varandra. Därför förekommer det även släktskapsförhållanden äppelkompositionerna emellan. © Tomi Räisänen, 2003 :: Översättning © Sunniva Fagerlund