RÄISÄNEN

The title Abeyance means temporary cessation or suspension. The word can also be understood as a state where the direction of progression or the final resolution of events still remains unknown. :: Tomi Räisänen 2005

Das Wort »abeyance« bezeichnet im Englischen eine vorübergehende Außerkraftsetzung oder Aufhebung, aber auch einen Zustand, in dem die Richtung des Fortgangs oder der Ausgang eines Ereignisses noch unbekannt ist. Diese Atmosphäre von Unsicherheit habe ich zu erreichen versucht. Wie lässt sich in einem logischen Zusammenhang die Illusion von Unentschiedenheit erzeugen? Die ersten eineinhalb Minuten können als eine Art Auftakt verstanden werden; im Rahmen dieses Abschnitts werden zahlreiche Texturen und Elemente präsentiert, um danach – dem Titel entsprechend – in der Mehrzahl wieder »aufgehoben« zu werden. Gleichwohl versorgen die vorgestellten Elemente das restliche Stück mit Materialien. Neben dem Gefühl der Unsicherheit sind Momente von Überraschung und Fremdartigkeit formbildend. Eine Möglichkeit, um Überraschungseffekte zu erzeugen, ist der unvermittelte Wechsel musikalischer Texturen; in Abeyance sind solche Kontraste oftmals sehr rauh. Überraschend wirkt auch der Einsatz der Triangel, des kleinsten und einfachsten Orchesterinstruments, die an einem Punkt des Stückes beginnt, das gesamte Klanggeschehen zu dominieren. Der merkwürdigste Moment von Abeyance ist womöglich eine Passage, die etwa nach der Hälfte des Stückes einsetzt: Nach und nach verwandelt sich das gesamte Ensemble in eine riesige, sonderbare »Music-Box«.

 © Tomi Räisänen, 2005
 :: Übersetzung © Michael Rebhahn

Kamariorkesteriteoksen "Abeyance" otsikko tarkoittaa sanakirjaselitysten mukaan lykkäämistä tai asian syrjään laittamista. Termi voidaan myös ymmärtää hetkeksi, jossa jonkin tapahtuman tai ilmiön tuleva kehitys tai lopullinen ratkaisu ei ole vielä tiedossa. Juuri tämänkaltaisen epätietoisuuden tilan aistiminen on sitä, minkälaisen ilmapiirin olen pyrkinyt saavuttamaan tässä sävelteoksessa. Tehtävä ei ole helppo. Kuinka luodaan vaikutelma epätietoisuuden tilasta olemalla kuitenkin samalla koherentti ja looginen? Sävellyksen ensimmäinen puolitoistaminuuttinen toimii ikään kuin eräänlaisena laajana kohotahtina koko teokselle. Lyhyen ajan sisällä esitellään monenkaltaisia musiikillisia elementtejä, tekstuureja ja äänimaailmoja, jotka kuitenkin pian – teoksen otsikon mukaisesti – laitetaan syrjään (engl. fell into abeyance). Esitellyt asiat kuitenkin muodostavat koko teoksen keskeisen materiaalin ja ne ilmestyvät (tai eivät ilmesty) myöhemmin jälleen mukaan. Epätietoisuuden tilan lisäksi yllätyksellisyys ja kummallisuus näyttelevät tärkeää roolia "Abeyance"-teoksessa. Yksi keskeisimmistä keinoista luoda yllätyksellisiä tilanteita on käyttää musiikillisten tekstuurien äkkileikkauksia. Tässä teoksessa leikkaukset ja kontrastit erilaisten sävelpintojen kesken saattavat olla äärimmäisen jyrkkiä. Yllätyksellistä saattaa toisaalta olla myös triangelin – orkesterin pienimmän ja yksinkertaisimman instrumentin – rooli. Eräässä vaiheessa triangelin impulssit alkavat dominoida muiden soittimien toimintaa ja näin ollen ohjata koko sävellyksen etenemistä. "Abeyancen" eriskummallisin kohta lienee noin teoksen puolivälin paikkeilla alkava jakso, jossa koko 17-henkinen soittajisto muuttuu jättimäiseksi ja oudolla tavalla kieroutuneeksi soittorasian kaltaiseksi koneeksi.

 © Tomi Räisänen, 2005